Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
Vieraskirja  [ Kirjoita ]

Nimi: Olen_Ystäväsi

24.06.2016 22:48
Nousin sängystäni. "Ärsyttävää." mutisin. Kävelin peilin eteen. Hiukseni olivat mitä olivat. Vetäisin päälleni lempipaitani ja farkut. Arvioin itseäni: en ollut ruma enkä oikein söpökään. Saa kelvata. Kaivoin jääkaapista eväsleipäni ja laitoin ne reppuun. Sitten söin vielä jogurtin. Lähdin kouluun sinisellä jopollani. Huomasin Erikan vähän edempänä. "Erika! Pysähdy!" Huusin. Erika nosti kummastuneesti päänsä kohti minua. "Ada! Tule tänne!" Erika kiljaisi. Laitoin vaihteen numero kolme. Ajoin Erikan luo. "Moi!" Erika tervehti iloisesti. "Moi." Vastasin vaisusti.
.... JATKUU JOSKUS

Nimi: MANGOLA

27.08.2014 13:21

Valkoinen susi tassutteli metsässä. Se yritti haistaa jonkun riistan tuoksun, muttei mitään. Metsässä oli harvinaisen vähän riistaa, ja tämän suden nälkä alkoi jo kasvaa todella suureksi. Susi pysähtyi. Se haistoi uudelleen ilmaa, ja haistoi jäniksen tuoksun. Ehkä ainoa jänis koko metsässä, Nyela ajatteli. Tämä luikki nopeasti mutta hiljaa lähemmäs kohdettaan. Viimein Nyela näki sen. Keskikokoinen, ruskea rusakko. Nyela hyökkäsi jäniksen kimppuun, ja puri sitä joka paikkaan armoa antamatta. Nyela tunsi rusakon veren suussaan, ja nautiskeli. Nyela söi ahnaasti ja varmasti nälissään riistaansa. Ensimmäinen saalis pitkään aikaan, Nyela ajatteli. Hän hotki todella nopeasti ruokansa, ja asettui levolle sammaleen päälle. Hän naurahti. Hän ei kuitenkaan jaksanut ihan kaikkia, ja päätti silkasta ystävyydestä jättää vähän saalista toisillekin. Nyelahan oli naaras, ei kovin kärttyisä, ja Sitäpaitsi hän saattoi olla ainoa tässä metsässä, kuka sai saaliin. Kunhan se ei ehtisi pilaantua, Nyela ajatteli. Äkkiä hän haistoi toisen suden. Se oli harvinaista. Ei, ei Nyela ollut kenenkään lauman alueella. Nyela oli hyvin utelias 3 vuotias susi, joten päätti etsiä tämän suden. Ja sehän oli Nyelalle helppoa, olihan tämä susi kaikissa hajuaisteissaan ja näköaisteissaan. Nyela paikansi jo suden, ja huomasi että Se oli jotenkin tutunnäköinen. Tämähän oli mahdotonta! Nyela astui esiin, ja katsoi sutta tarkemmin. Zen! Entisen lauman susi, joka oli aina ollut niin uskollinen ja mukava. Nyela oli jo alkanut luulla, ettei ikinä enää tapaisi stä sutta.
"Moi, Zen", Nyela naurahti. Hän näki sudessa hyvin hämmentyvän ilmeen.
"Oletko Se sinä, Nyela?" Zen kysyi.
"Tietty Se oon mä" Nyela vastasi ja he alkoivat tassutella metsän aukiolle.
"Aurinko paistaa, joten mennään aurinkoon", Nyela huikkasi.
"Huomasin maassa puoliksi syödyn jäniksen, joten siksi tulin näille maille", Zen kertoi.
"Ai, mä jätin sen, pitkästä aikaa joku saalis",Nyela hihkaisi. Zen liikahti.
"Minutkin ajettiin laumasta, en jaksanut enää, ja alussa elin yksillä vuorilla, mutta riistasi hajun takia saavuin tänne", Zen kertoi. Nyela nyökkäsi. Nyt hän ei ollut yksin, vaikka ei Nyela ikinä ole pelännytkään sitä

©2018 Tarinanurkkaus - suntuubi.com